sunnuntai 28. helmikuuta 2016

kun ajattelit



rintalasta naksahti sen syvän huokauksen johdosta

seurauksena edellisestä,
keuhkoihini virtasi lisää tilaa samoin kuin aurinko
virtaa mieleesi puuduttavan kylmän talven jäljiltä
määrätietoisesti
lempeästi
kysymättä lupaa

v ä l t t ä m ä t t ö m ä s t i


jokainen askel oli mahdollisuus horjahtaa rappusissa
joissa olin kävellyt siitä yöstä lähtien kun silmiini
hierottiin aamun seisahtanutta usvaa

näkökentässäni on edelleen sumenevia kohtia

(mahdollisuutta ei)


palaan minuutiksi takaisin siihen tunteeseen kun peiliin katsoessani
näin monia lauseita eikä mikään niistä ollut omani
on inspiroivaa olla olematta

yhtä inspiroivaa kuin olla ihan helvetin olemassa



jojottelen ääripäiden välillä
enkä edes pyri koskettamaan välimaastoa
tasaisen kauniit pinnat jättää kolkoksi

samoin kuin viestit yrittäessäsi kysellä kuulumisia

eleilläsi muistuttaen siitä mitä kerroit minulle hetkissä
kun ajattelit minut toisena


// Alexa

2 kommenttia: