perjantai 20. maaliskuuta 2015

keskityn olennaiseen


niin paljon marmorikuulia keräiltävänä, että loppujen lopuksi sitä vain astelee niiden keskelle makaamaan onnistuen välttämään jokaisen niistä, toivoen, että joku keräisikin ne mun puolesta. ehkä mut siinä samalla. oon uimassa kohti syvää vettä. sitä mä oon aina pelännyt. tänään oon kuitenkin kuulemma valmiimpi siihen, kuin koskaan ennen. mä lupaan olla perääntymättä tältä uintireissulta.
l u p a a n  l  u  p  a  a  n   l   u   p   a   a   n    l    u    p    a    a    n
googlaan sanaa statue ja laitan spotifyn yksityiselle istunnolle. oliko mulla marmorikuulia keräiltävänä? joo. ja kaksi siideriä avaamatta. yhdistelen asioita ja unohdan niistä toisen. voiko rakastua uudestaan samaan kohteeseen? mitä mä olinkaan tekemässä? hitsi elämä on jännää tänään. oon malttamaton ja samalla haluisin, että mikään ei liikkuisi. paitsi revontulet ja kuu auringon päälle.

tässä kohtaa me katsotaan toisiamme ja kuiskataan samaan aikaan samalla äänenpainolla sana jännittää

//alexa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti