sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Sä et käynyt mun mielessä muutamaan tuntiin, mä tiesin sen kostautuvan monella kuukaudella


Kukka jonka sain duettojen ensi-iltana (jos saan videon käsiini, niin yritän latailla omaa esitystäni teidän arvosteltavaksi) sekä vesipisarat jotka ovat läsnä ulkona ja minussa. 

Mun ajatukset on ylikuumentunu. Voisin vaan maata sängyssä sun vieressä ja kuunnella näitä kappaleita. Sais pysäytettyä levottomat mietteet jotka mun pään sisällä vaeltaa ja olla täysin läsnä hetkessä joka tapahtuu. Se on aikalailla kaikki mitä mä elämään kaipaisin.

/alexandra

2 kommenttia:

  1. Tiedäthän, mä uskon että on olemassa kahdenlaisia ihmisiä. Niitä jotka katsovat asioita, ja niitä jotka näkee ne. Sä näet. Sä näet maailman kauneuden pienissä, melkein mitättömissä asioissa. Sä loistat koska sä tiedät mitä pimeys on. Sun sanat on kauniita ja ne antaa uskomattoman paljon voimaa. Mä kirjoitan usein mustavalkokantiseen vihkoon lauseita, jotka muistuttavat kovasti tän blogin lauseita. Ei kaikessa oo aina järkeä, eikä tarvikaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää kommentti kosketti mua kovasti. Mä oon yrittäny vastailla tähän jotenkin super kauniisti ja etsinyt sanoja jotka kuvaisi sitä fiilistä minkä sun lauseista sain. Aamuna jona tämä tipahti mun sähköpostii piti ihan hieman jopa itkeskellä. En voi sanoa muuta kuin kiitos ihanista sanoista ja mä todellakin haluan pitää sun sanat mielessä juuri niillä hetkillä kun meinaan unohtaa kuka oon. Olet ihana!

      Poista