sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

27/04/2014


Torstaina mä löysin tieni Kouvolaan. Vietettiin Veeran kanssa pizza tuokiota, tsekkailtii ihme sarjoja ja valitettiin meidän viimeaikaisesta lemppari aiheesta - miekkosista.
Oon aina ollu jotenki tosi kiitollinen siitä suhteesta mikä meillä Veeran kanssa on, semmonen rento. Jos ei nyt puhuta kuukauteen niin ei oteta siitä kauheeta stressiä ja syyllistetä toisiamme. Mä oon sen verran hetkessä eläjä, että jos mua alkaa kauheesti syyllistämää "et oo pitäny yhteyttä ja ei olla nähty" - sanoilla niin mua alkaa ennemmin vaan suututtamaan. Parasta on kun antaa asioiden mennä omalla painollaan.

Käväsin myös puistokaljalla Heidin ja Jalmarin kanssa. Oli aika rentoo ja illalla höpöteltii syvällisiä meidän mummon takapihalla joka nyt on varmasti ihan looginen päätös kaikille illoille.

Viikonlopun jälkeen semmonen helvetillinen angiina päätti takertua muhun kiinni ja viikko hurahtikin saikulla. Voisin kirjottaa romaanin aiheesta "Kuinka paljon vihaan kurkku kipua.", mutta ehkä kaikki teistä tietää sen tuskan kun aina nieltäessä on fiilis että kiskoo kurkusta alas tuhansia nuppineuloja.

Mutta siitä huolimatta tosi jepa viikko. Mulla on madren kanssa syystä tai toisesta ollu välit vähän kiikun kaakun tässä viimisen puolenvuoden aikana, mutta nyt tuntuu että tästä hommasta saattaa taas tulla jotain. 
Muutin Outokumpuun viime syksynä ja tänään oli ensimmäinen päivä kun en tiputtanut kyyneleitä junassa. Joko se alkaa vähän helpottaa.

Ja loppuun vielä päivän spontaanit piristykset
  • Ihanan aito hymy naiselta joka myi mulle junalipun
  • Mies joka vaivautui nousemaan junasta ja juoksemaan asemalla mun perään - palauttaakseen meikän tippuneen laturin


/alexandra

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti