maanantai 10. huhtikuuta 2017

10.4



I

kirjoitin ajatuksiini runokirjan

kerroin siinä mistä olin lähtenyt ja mihin saapunut,
aamun taittumisesta sateeksi kasvoillani,
h ä n e s t ä
(kohde vaihtui kolmesti)

sekä melankoliasta
samasta pölyttyneestä melankoliasta mistä muotoilin hänelle hiljaa synonyymejä aamuyöllä pimeyden painautuessa nurkkaan
kosketuksen virta katkeili paljaalla iholla merkkinä väsymyksestä
hän oli muualla kauan ennen kuiskausten hiljentymistä huoneessa

tänään,,
hän on ollut muualla neljää kuukautta yli vuoden
enkä enää tunne häntä


II

olen meinannut kirjoittaa sinulle tekstejä
kyllästyneenä sanojen ikuiseen kääntelyyn tulkinnanvaraiseksi versioksi totean tylsästi,
että on ollut ikävä

on mahdoton kertoa perustuuko kyseinen kaipuu 
ikuiseen tarpeeseen ohjata itseni näiden laatujen äärelle 
vai sinuun

en jaksa kertoa tästä enempää
sinusta on olemassa tarpeeksi merkintöjä

III

jaksaisinkohan nyt kohdata sinut ajatuksella
olin viimeksi niin poissa
(anteeksi)
olemiseni ei useinkaan nojaa tietoisiin valintoihin



Alexa

keskiviikko 25. tammikuuta 2017

oli vaikea palata


I

hän loukkaa monesti toistellessaan mantraa yksinäisyydestä minulle jonka aamuiset ongelmat pohjautuu kyseenalaistamiseen peilikuvan todellisuudesta
viimeksi niiden ulkoa opeteltujen lauseiden aikana paiskasin kehoni käskystä tietokoneen kiinni ja nousin keittämään kahvia vaikka kello oli yö

(palasin kyllä pian takaisin ruudun ääreen, koska tahdoin kuulla miten vähään Juice kykeni)

toisinaan herätän itseni katkeroitumasta 
vaikken usko kenenkään olevan sen arvoinen,,,
mutta jos kahdensadanneljänkymmenenkolmen päivän läsnäoloni jälkeen minuun sokeasti kohdistuu pohjaton turhautuminen ihmisten riittämättömyydestä en voi kuin tahtomattani sakottaa tyhmyydestä

viikon päästä,,,
en ole vieläkään poistunut 
ja näen lumimyrskystä huolimatta jo kaukaa parkkipirkon kirjoittamassa lappua jonka hinta on yhdeksäntoista kuukauden (kaura)kahvimaidot

miten voikaan näin pieni paperi maksaa niin paljon? kysyn ääneen istuutuessani hänen kanssa samaan pöytään,,,
se oli toteamus kysymysmerkillä
katsekontaktin välttely muistuttaa siitä


II

mä pelkään sitä edellisissä kohtauksissa kohdattua tapaa kuolla neljän seinän sisällä muovipussi jeesusteipillä päähän kiinnitettynä, että nyt jo pyytämättä käyn pullonpalautusrahoilla keräämässä ostokset rikkinäiseen marimekonkassiin jonka sai joskus kaupanpäälliseksi ostaessaan yli sadalla eurolla vaatteita

ostin kaksi paitaa
molemmat mustavalkoisia
toinen oli tosi kallis enkä mä oikein uskalla käyttää sitä 
etten epähuomioissa luule rappusia olevan vielä jäljellä horjahtaen punaviinilasi kädessä

määrätietoisesti kosketti selkärankaa patjan sisällä elämään kyllästyneet jouset
suljin silmät yön aikana seitsemästi
havahtuessani huoneessa heijastuvaan kylmyyteen koin takaumia viime kesästä nukkuessani kaksi yötä teltassa siellä missä aurinko loi hiljaisia lauseita silittäessään meren pintaa 

väistyi pimeyden tieltä huokauksien ajaksi


III

jään jotain velkaa jos sulla on aikaa etsiä heijastavaa pintaa betonista


Alexa

tiistai 8. marraskuuta 2016

04:35



miljoonat portaat kehossa estivät kosketusta virtaamasta ihosi pinnalla
hetki turmeli keskeneräisiä huokauksia samoin kuin ne tuhannet lumihiutaleet myrskyn keskiössä

improvisoitu liike ei ole koskaan ollut niin harkittua
hukuttaakseni meitä enemmän solmuihin toistan edellisen lauseen päinvastaisena

//////////////////////

luon tyhjiä katseita ihmisten puhuessa melankoliasta 
synonyymina masennukselle

(kuitenkin)

painautuessani ensimmäisenä mainitun riipivään otteeseen
löysin vaaleanpunaiseksi värjättyjä katkenneita hiuksia
asettuneena rikkinäisille olkapäilleni samoin
kuin tokkurainen vanhus asettuu jonon jatkeeksi
keskiviikkona koko kaupungin kerääntyessä yhdeksi kassajonoksi

(kuitenkin)

käsissäni hauraita muistoja
kuusi sivua mietteitä
kuinka huomaamattani tiivistin jälkimmäisenä lausutun
minuutteihin alun ja lopun välillä

ymmärtäen sen niin monta selän naksahdusta myöhemmin 

//////////////////////

tietoisesti hakeudun hetkiin kun pahoinpitelin kehoani vasten seinämiä
ja olit yhtä tietämätön taittuvista sähköiskuista verkkokalvoillani
kuin tänäänkin

viime sade pyysi ihojamme hidastetulla laadulla paikallistamaan toisen 
monta kesää sitten murtuneen solisluun
sama tietämättömyys yhdistettynä nykyisiin tansseihin ikkunoiden pinnalla
käskee minua vaikenemaan

siirrän roskakoriin 04:35 minuuttia

Alexa